Persovdnasuodjalus ja mieiheapmi
SAMINOR oassálastin don sáhtát leat vissis das ahte dat dieut mat ohkkejuvvojit du birra, gieahallojuvvojit gustovaš lágaid, láhkaásahusaid ja njuolggadusaid vuoul.
SAMINOR gieahallá dieuid mat atnasit dutnje persovdnan (persovdnadieut). Lea dehálaš ahte don dieát gue persovdnadieuid SAMINOR gieahallá, gáhtten dihtii du vuoigatvuoaid mat bohtet ovdan:
Mieáhus ja du vuoigatduoat
Lea eaktodáhtolaš searvat SAMINOR-iskkadeapmái. Don sáhtát searvat muhtin osiide, jus it háliit buot osiide searvat.
Jus searvvat SAMINOR-iskkadeapmái, de mieat ahte dieut du birra ja du biologalaš iskosat sáhttet adnot dutkamis boahtteáiggis, almmá áigemeari haga. Miehtan bistá dassá鱉ii go jus ieš geasát lobi ruovttoluotta. Don mieihat maiddái dasa ahte mii oa鱉鱉ut du bovdet oa dahje lassi iskkademiide jus dat lea dárbbašlaš.
Buohkain geat servet SAMINOR-iskkademiide lea vuoigatvuohta diehtit makkár dieut sin birra leat registrerejuvvon. Dus lea maid vuoigatvuohta oa鱉鱉ut njulgejuvvot jus juoga lea boastut registrerejuvvon du birra.
Don sáhtát vaikko goas geassit ruovttoluotta ie鱉at miehtama. Jus háliida geassádit iskkadeamis, de sáhtát gáibidit duššadit ja sihkkut ohkkejuvvon iskosiid ja dieuid ie鱉at birra, jus dieut fal eai juo leat adnon analysain, geavahuvvon diealaš publikašuvnnain dahje leat anonymiserejuvvon. Jus háliidat oaidnit makkár dieuid SAMINOR lea vurken du birra dahje jus háliidat ie鱉at miehtama geassit ruovttoluotta, de sáhtát váldit minguin oktavuoa e-poastta bokte: saminor@uit.no.
Dieut du birra, ja du vástádusat jearahallanskovis, du fysalaš mihtidemiid ja biologalaš iskosiid bohtosat vurkejuvvojit boahttevaš dutkamii dáhtabásii man dáhtagieahalli lea 倷堍湮蛌攫 Norgga árktalaš universitehta. Biologalaš iskosat vurkkoduvvojit dohkkehuvvon dutkanbiobákkus 倷堍湮蛌攫 Norgga árktalaš universitehtas.
Buot dieut ja iskosat vurkejuvvojit almmá nama ja riegádannummara haga. Koda atná du ie鱉at dieuide ja iskosiidda – dat mearkkaša ahte dieuid ii sáhte identifiseret ja ahte dutkit eai beasa diehtit gii don leat. Kodaoavdda vurkkoduvvo eará sajis go du dearvvašvuoadieut ja dušše muhtin moadde olbmo dihtet koda man bokte dieut sáhttet dutnje adnot.
Du dieut ja iskosat vurkejuvvojit áigemeari haga boahtteáigái jus ieš it gease miehtama ruovttoluotta.
SAMINOR 3-iskkadeami aaha Sámi dearvvašvuoadutkama guovddáš ja lea guovddáš mii hálddaša dieuid iskosis. SAMINOR dáhtagieahallama ovddasvástideaddji lea 倷堍湮蛌攫 Norgga árktalaš universitehta. Dat mearkkaša ahte universitehtas lea bajimus ovddasvástádus das movt du dieut vurkkoduvvojit ja juogaduvvojit.
Dutkanovddasvástideaddji lea SAMINOR fágalaš joiheaddji, dutki 1, dr.med. Ann Ragnhild Broderstad.
倷堍湮蛌攫 Norgga árktalaš universitehta persovdnadieuid suodjalanáittardeddjiin sáhttá gulahallat e-poastta bokte personvernombud@uit.no .
Don sáhtát maiddái váldit oktavuoa Dáhtabearráigeahuin (Datatilsynet) dahje Stáhta dearvvašvuoageahuin (Statens helsetilsyn) jus dieut dahje biologalaš iskosat du mielas eai gieahallojuvvo dearvvašvuoaregisttarlága § 23 - § 25 mielde
Makkár dieut vurkejuvvojit du birra?
Oassálastiid dieut ohkkejuvvojit jearahallanskovvedieuin, dearvvašvuoaiskkadeami mihtidemiin ja varraiskkussuokkardemiin vurkejuvvojit.
Jus don leat leamaš mielde SAMINOR:s, de mis leat dieut du birra
- dieut mat bohtet vástádusain maid leat addán jearahallanskovis
- mihtideamit klinihkalaš iskkademiin (omd. allodat, deaddu, varradeaddu)
- biologalaš iskosiid analysabohtosat (omd. go鱉鱉a-, varra ja vuoktaiskosat)
- dieut maid mii leat o鱉鱉on vearroetáhtas du sohkabeali, šaddan jagi ja makkár suohkanis orut. (SAMINOR 1 guorahallamis maiddai du siviiladili)
SAMINOR 3 rájes ohkke SAMINOR dieuid maiddái jearahallamiid bokte. Dan maid don jearahallanoassálastin leat almmuhan dáin jearahallamiin, vurkejuvvojit, muhto du identitehta lea iegus.
Dán birra mii jearrat jearahallanskovis
Jearahallanskovis leat mága jearaldaga du dearvvašvuoa, buozalmasvuoaid ja eallindábiid birra. Mii jearrat uovvovaš fáttáid birra:
- váibmo- ja várrasuotnadávddat ja diabetes (sohkardávda)[IF1]
- covid-19
- dálkkasgeavaheapmi
- fysalaš (rumašlaš) givssit
- bátne- ja njálbmedearvvašvuohta
- molssaevttolaš dálkasiid ja árbevirolaš buorádalli/guvhllára geavaheapmi
- vealaheapmi ja cielaheapmi
- veahkaválddálašvuohta ja illasteapmi
- doaimmashehttejumit
- dearvvašvuoa- ja fuolahusbálvalusaid geavaheapmi ja man duhtavaš leat daiguin
- movt historjjálaš dáhpáhusat uhcet dutnje odne
- negatiiva eallindáhpáhusat
- borramuš
- eallinkvalitehta
- mentála dearvvašvuohta
- movt dálkkádat ja luonddusisabahkkemat uhcet dutnje
- bargu/oahppu/ekonomiija
- gárihuhttinávdnasat
- sosiála doarjja ja birgen
- fysalaš aktivitehta
- religiovdna/osku
- giella ja earddalašvuohta, ja kultuvra
Dán mii mihtidit fysalaš iskkadeamis
Fysalaš iskkadeapmi bistá birrasiid 35-45 minuhta. Doppe mii dahkat uovvovaš iskkademiid:
- mihtidit allodaga ja deattu, ja birramihtu seakká鱉a ja alimiid bokte
- mihtidit váimmu ritmma (EKG)
- mihtidit varradeattu ja váimmu ravkasa (pulsa) go leat muosis
- mihtidit giehtaárvema
- mihtidit geahppáid kapasitehta (spirometri) muhtin dihto oasseváldiin
- muhtin oasseváldiid jearrat atnit aktivitehtamihtu ovtta vahku
- váldit varraiskosiid
- mii jearrat oasseváldiin attáše go go鱉鱉aiskosa[FM2][IF3] [SS4]
Sii geat leat badjel 70 jagi bovdejuvvojit liige iskkadeapmái mii bistá birrasiid 30 minuhta mas mii:
- iskat balánssa ja mii iskat álkis doaibmanávccaid dego ohkkedit ja uoahit
- iskat muittu ja konsentrašuvnna mas oasseváldit galget dovdat sániid, elliid ja ovttastahttit symbolaid ja loguid
Dán analyseret biologalaš iskosiin
Varra- ja go鱉鱉aiskosat adnojuvvojit analyseret (guorahallat)
- varrasohkkara meriid
- buoideávdnasiid meari varas
- varraproseantta ja ruovderáju
- iešguetge enzymaid (proteiinnaid) meari
- iešguetge sálttiid ja minerálaid meari
- mearkkaid mat ájehit vuolšši gorudis
- iešguetge mearkkaid mat ájehit movt du monimuat doibmet
- covid-19 (korona) antiávdnasiid, muhtin oasseváldiin
- vitamiidna B12 meari
Iskosiid analysat vurkejuvvojit dáhtaoakkáldahkii ovttas du jearahallanskovi vástádusaiguin. Loahppa varraiskosat vurkejuvvojit biobákui 倷堍湮蛌攫 Norgga árktalaš universitehtas mait áiggi dutkamii.
Gii sáhttá atnit SAMINOR dieuid ja biologalaš materiála?
Jus áigu beassat atnit SAMINOR-materiála, de ferte dutkanprošeakta ohcat SAMINOR:s lobi. SAMINOR dieut sáhttet adnot dutkanprošeavttain maid ulbmil lea háhkat máhtu mággaearddalaš ássanguovlluid olbmuid dearvvašvuoa, buozanvuoaid ja eallindilálašvuoaid birra. Dutkanprošeavttain mat atnet SAMINOR dieuid, galgá leat ielga ávki álbmogii dutkojuvvon guovlluin.
Buohkat geain lea dutkangelbbolašvuohta (doavttirgráda ja sullasaš) ja geat barget Norgga dutkanásahusain, sáhttet ohcat lobi analyseret SAMINOR ohkken dieuid. Studeanttat sáhttet maid oa鱉鱉ut lobi atnit SAMINOR-dieuid jus váldobagadeaddji lea prošeaktajoiheaddjin. Dát dieut eai addojuvvo politiijaide, dáhkádusfitnodagaide dahje eará kommersiála ásahusaide.
Dutkit sáhttet oa鱉鱉ut dieuid mat leat dárbbašlaat dasa ahte sáhttit vástidit ie鱉aset dihto dutkanga鱉aldagaid. Dutkit o鱉鱉ot dušše identifiserekeahtes dieuid. Dat mearkkaša ahte buot mii sáhttá muitalit ahte dat leat du birra, lea sihkkojuvvon, nu ahte dutkit eai beasa diehtit gean birra dieut leat. Go dutkit leat geargan ie鱉aset analyseremiin, de galget sii sihkkut dahje jávkadit buot dieuid maid leat háhkan. Biologalaš materiála geavaheamis galget iskosat duššaduvvot dahje máhcahuvvot SAMINOR:i.
Buot dutkanprošeavttat mat áigot atnit SAMINOR ohkken dieuid ja biologalaš materiála, fertejit doaibmat Norgga lágaid ja njuolggadusaid mielde ja galget leat o鱉鱉on dárbbašlaš dohkkejumi ovdal go dieut dahje biologalaš materiála addojuvvo daidda.
Buot dearvvašvuoadutkan mii guoskkaha sámiid oppalaš joavkun, dahje mii vie鱉鱉á dieuid guovlluin gos sámit dahket mearkkašahtti oasi álbmogis, dahje mat guoskkahit sámi earddalašvuoa, giela dahje kultuvrra, gáibida kollektiiva miehtama. Dakkár miehtama galget buot prošeavttat, mat áigot atnit SAMINOR dieuid, ohcat Sámedikki áššedovdi ehtalaš dearvvašvuoadutkama lávdegottis.
Dieut sáhttet sáddejuvvot olgoriikii (maiddái olggobealde EU/EEO) dutkanprošeavttaid atnui jus prošeaktajoiheaddji lea virgáduvvon Norgga dutkaninstitušuvdnii ja jus persovdnasuodjalanortnega eavttut leat devdojuvvon. Sáhttá leat áigeguovdil analyseret biologalaš iskosiid olgoriikka laboratoriain (maiddái olggobealde EU/EEO).
Jus dutkanásahusat atnet SAMINOR ohkken biologalaš materiála ja analyserejit daid, de galget bohtosat máhcahuvvot SAMINOR:i. Analysabohtosat vurkkoduvvojit ovttas eará SAMINOR dieuiguin ja galget sáhttit adnot oasis.
Sáhttá boahtteáiggis leat áigeguovdil guorahallat buozanvuoaid genehtalaš dovdomearkkaid. Dakkár dutkan oa鱉鱉u aahuvvot dušše jus ulbmil lea dea襲alaš ja ávkkálaš sámi álbmogii. SAMINOR ohkken genehtalaš materiála ii boae adnot ielggadit fuolkevuoa dahje guorahallat gos sámit bohtet, eaige dat addojuvvo politiijaide, dáhkádusfitnodagaide dahje dakkáriidda. Buot iskosat vurkkoduvvojit almmá nama ja riegádannummara haga. Lea koda mii atná du ie鱉at dieuide ja iskosiidda.
Genehtalaš dutkan ii oao goassege álggahuvvot ovdal go ehtalaš guorahallamat leat aahuvvon ja Sámedikki Áššedovdi ehtalaš dearvvašvuoadutkama lávdegoddi, Regionála ehtalaš medisiinnalaš ja dearvvašvuoafágalaš lávdegoddi (REK), ja SAMINOR joiheaddji SAMINOR prošeaktastivrra rávvaga mielde leat dan dohkkehan.
Dokumeantat - miehtancealkámus, bovdehus, 餃勳梗堯喧棗&硃硃釵喝喧梗;梭喝莽
| SAMINOR 3 |
|
| SAMINOR 2, ceahkki 2 | |
| SAMINOR 2, ceahkki 1 | |
| SAMINOR 1 |
|
SAMINOR 1 |
Bovdehusreive (dárogillii ja davvisámegillii) |
|
|
SAMINOR 2, ceahkki 1 |
Dieut bovdehusreivves, mieihancealkámuš jearahallanskovis |
Bovdehusreive (dárogillii ja davvisámegillii) |
|
SAMINOR 2, ceahkki 2 |
Bovdehusreive Skánit/Evenášši (dárogillii) |
Geaha sierra siiddu mas leat buot SAMINOR 1 skovit 1 ja buot SAMINOR 2 skovit.